
“Koivu viilsi runkonsa raidoille”
Koivu viilsi runkonsa raidoille, ampiainen uhrasi henkensä itseään suojellakseen. Korppi ihastui kyyhkyyn, mutta molemmat ammuttiin alas. Leijona söi poikasensa, käärme söi itsensä. …
Taistelu parempaan huomiseen
Löysin vihdoin onnen sen, unelman, tosi rakkauden suuri usko tulevaan tämä ei ikinä jouda unholaan Alussa silti suuri onni nyt leivälle vain …
Mikä olen
Mikä olen Katto heiluu taivaanrannassa missä olen. Rupikonnan lauseet lentävät ulos ovesta, ilta-aurinko loikkii tuolista tuoliin ja leipäkiveä heitän ammottavalla lammikolla joka …

¡Hola y Adios! Hei ja hyvästi!
Espanjalaiset saapuivat keskiviikkoaamuna Helsinki–Vantaan lentokentälle. Kulttuurisokki mahtoi olla valtaisa. Espanjalaiset nuoret päätyivät lämpimästä ja sosiaalisesta Espanjasta kylmään ja kovaan Suomeen. Suomalaisten tapoja tutkailtiin tarkasti. …
Laiva on lastattu
Kun oltiin vielä lapsia, meillä oli tapana istua puistossa kesäisin. Juotiin pillimehua saippuakuplasateessa. Silloin maailma oli vielä niin kaunis, oli vain kaikki …
“Tuuli hengittää kauniisti kasvoillesi”
Tuuli hengittää kauniisti kasvoillesi, hiuksesi lentävät lumoavasti hänen hyväilyssään. Tuttu valo kimaltaa ihollasi, poskillasi se loistaa kuin kyynel. Olet minussa runoutta, laulettuja …
KESÄ
Lasken vesille kaarnalaivan lipuu hiljaa, verkkaisesti rauhassa. Kannella Elise ja viiksekäs mies juovat kahvia. Elise aivastaa he nauravat. Hauki hyppää vedestä, se …

Vaikea pakomatka Ruandasta Suomeen ei saanut Ritaa luovuttamaan
Saimme kouluun vieraaksi torstaina 3. maaliskuuta Rita Kostaman kertomaan elämästään ja kokemuksistaan. Hän lähti kotimaastaan Ruandasta pakoon sisällissotaa. Ennen saapumistaan kiintiöpakolaisena Suomeen hän on …

Suomen kielen tutkija Anne Mäntysen luennossa korostuivat ajattelu, ihmisyys ja maailma
Keskiviikkona 9.3. juhlaluentosarja jatkui olkatoppauksien ja nousukauden aikaisen tossun, Anne Mäntysen, vierailulla. Nykyinen suomen kielen professori avasi kuulijoilleen ovet omaan “Haarautuvien polkujen …

Isä, äiti ja yhdeksän kääpiötä – torkkeli Adan elämää suurperheessä
Lähes 60 kilometrin pituinen koulumatkani päättyy pyöräillessäni kotipihaan. Aurinko on laskenut, mutta omakotitalon valot loistavat kutsuvasti hämärässä. Jätän pyörän siististi telineeseen …

Torkkelilaiset Kulttuuricocktailissa
YLEn Kulttuuricocktail-ohjelman toimitus kiinnostui elokuvakasvatuksen uusista tuulista ja tuli kuvausryhmän kera jututtamaan fiktioelokuvakurssilaisia. Käynnissä oli työpaja, joka liittyy Pariisin elokuva-arkiston vetämään kansainväliseen …

“Haluan istua rehtorin sylissä!” – Torkkelilaiset kyselivät alakoululaisten haaveista
Kävimme tutustumassa Haagan peruskoulun ala-astelaisten näkemyksiin tulevaisuudesta ja haaveammateista. Saapuessamme koulun pihalla oli juuri välitunti meneillään. Pienemmät oppilaat olivat leikin tiimellyksessä kiipeilytelineillä, …

Kuvataiteen lukiodiplomit ilahduttavat Kallion kirjastossa
Jo perinteeksi muodostunut lukiodiplominäyttely on esillä Kallion kirjastossa 11.2.–28.2. Näyttely edustaa koulumme kuvataiteen lukiodiplomien parhaimmistoa. Lukiodiplomeita on esillä kirjaston kaikissa kerroksissa. Näyttely …

Hyvää ystävänpäivää!
Perjantaina Torkkelin tutorit järjestivät ystävänpäivän kunniaksi pienen tapahtuman, jossa oli mahdollista tutustua uusiin koulutovereihin. KUVAT Katja Lindell

Lukivaikeus on osa elämää
Muistan vieläkin monen vuoden takaa tilanteen, jossa en uskaltanut tuoda omaa mielipidettäni ilmi. Ystävättäreni tuli kokeen jälkeen ylpeilemään loistavasta koesuoristuksestaan. Hän sanoi: …

Malaga 2015–2016
Koulumme tekee jo neljättä vuotta kansainvälistä yhteistyötä espanjalaisen Malagan lähellä sijaitsevassa Alhaurín de la Torre -nimisessä kylässä toimivan Huerta Alta -lukion kanssa. …

Irakilaistaiteilija Muhaned Durubi vieraili kuvataidehistorian tunnilla
Torstaina 17. joulukuuta KU2.2-ryhmän tunnille saapui puhumaan irakilaistaiteilija nimeltään Muhaned Durubi, joka tuli vuosi sitten Suomeen pakolaisena Irakista. Hän kertoi opiskelijoille taiteen …

Suomentaja Ville Keynäs luennoi Aku Ankasta ja kerrostalosta
90-vuotiaan Torkkelin juhlaluentosarja jatkui 12. tammikuuta suomentaja Ville Keynäksen vierailulla. Hän suomentaa työkseen erityisesti ranskankielistä kaunokirjallisuutta. Hän on saanut työstään muun muassa kolme Tähtivaeltaja-palkintoa, …

Pajagalleria
Avoimien ovien päivänä järjestettiin oppituntien ja taidemyyntinäyttelyn lisäksi paljon erilaisia työpajoja. Tässä väläyksiä pajapuuhien ja muiden tapahtumien tiimellyksestä! KUVAT Mediatiimi

Haastattelussa ysit, osa 2
Kysyimme avoimissa ovissa vierailevilta yseiltä seuraavaa: 1. Miksi tulit avoimiin oviin? 2. Mistä kuulit Torkkelista? 3. Miltä koulumme vaikuttaa? Sofia Euro, Helsinki …

Avoimien ovien tunnelmaa aistimassa entinen torkkeli Jan Jämsén
Vähän erilaisena lauantaina koulullamme pyöri totuttuun tapaan paljon yhteishakua pohtivia ysiluokkalaisia ja vanhempia sekä koulumme vanhoja opiskelijoita. Avoimiin oviin Mäkipellontielle tiensä löysi …

Ysiluokkalaiset avoimissa ovissa
Miksi tulit avoimiin oviin? Mistä kuulit Torkkelista? Miltä koulumme vaikuttaa? Farida, Pohjois-Haaga Farida pitää kuvataiteesta ja aikoo hakea tänne …
Mitä on valomaalaus?
Koulussamme on tehty valomaalauksia jo yli vuoden verran. Tänäänkin avoimien ovien ohjelmassa on työpaja, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua valomaalaukseen. Valomaaalauksessa tallennetaan …

Valomaalaustyöpajassa säihkyy
Janita ja Emma

Elokuvaohjaaja Aleksi Salmenperä Torkkeli-luennossaan: “Aitous ja yhteistyö tärkeintä”
Keskiviikkona 9. joulukuuta saimme koululle vieraaksi elokuvaohjaaja Aleksi Salmenperän. Hän tuli kertomaan meille elokuvasta ammattina ja siitä, miten hän on päässyt ohjaamaan …
21.12. on kansainvälinen lyhytelokuvapäivä! www.lyhytelokuvapaiva.fi
Torkkelin elokuvakursseilla konkreettisimmin elokuvan pituuden tuntee 16 mm -filmikuvauksen kurssilla. Kameraan mahtuu kerrallaan noin 30 metriä filmiä, jolla kuvaa vajaat 3 minuuttia. Ottoja ei voi heti tarkistaa, silmään täytyy luottaa, ja valotuksen kanssa pitää olla tarkka. Kuin ihmeen kaupalla jousella viritetty kamera piirtää tarkkaa kuvaa ja hopeasuoloille valottuneet hetket heräävät eloon, kun filmi kehitetään käsin koulun omassa pimiössä. Virheitä tapahtuu prosessin eri vaiheissa, mutta niistä syntyy uutta sisältöä. Opiskelijat kuvasivat syksyn alussa kolme keskenään hyvin erilaista elokuvaa inspiroituneina mykkäelokuvasta ja kokeellisesta avangardesta. Tässä filmin välkettä lyhyeen päivään ja pimeään pitkään yöhön.
Katja Särkkä, elokuvaopettaja
21. luukku: Torkkelin lyhytelokuvapäivä
21.12. on kansainvälinen lyhytelokuvapäivä! www.lyhytelokuvapaiva.fi Torkkelin elokuvakursseilla konkreettisimmin elokuvan pituuden tuntee 16 mm -filmikuvauksen kurssilla. Kameraan mahtuu kerrallaan noin 30 metriä filmiä, jolla …

20. luukku: Sädekehä
Yllä on kuvakaappaus ehkä parhaimmasta ottamastani valokuvasta ikinä. Valokuva on pimiössä kehitetty mustavalkokuva kaveristani Sonjasta. Tein tämän työn valokuvauksen kurssia varten viime …
Monille suomalaisille sana joulupukki tuo mieleen vanhan valkopartaisen miehen, joka saapuu jouluaattona punaisessa nutussaan tuomaan lahjoja. Mutta meille niin tuttu joulupukki ei olekaan ainoa laatuaan – pukkeja on muitakin! Eri maissa joulupukeista käytetään eri nimityksiä, eivätkä nämä niin kutsut pukit edes jaa lahjoja samana päivänä. Keitä ovat nämä pukit ja ken on heistä se oikea?
Sinterklaas tai Saint Nicholas eli Pyhä Nikolaus
Etenkin Hollannissa mutta myös muissa saksankielisissä Euroopan maissa juhlitaan Pyhän Nikolauksen päivää 5.12.
Hollantiin Sinterklaas saapuu aina höyrylaivalla, minkä jälkeen hän kapuaa katoilla ja jakaa lahjoja apulaisensa Zwarte Pietin kanssa. Lahjat tuodaan savupiipuista lasten kenkiin tai sukkiin.
Sinterklaasin uskotaan olevan alkuaa historiallinen Pyhä Nikolaus. Piispana toiminut Nikolaus eli 300-luvulla Kreikassa, mikä tekee hänestä vähintäänkin yhden vanhimmista joulupukeista. Nikolauksesta kerrotaan monia legendoja ja hänet tunnetaan hyväntekijänä.
Father Christmas eli Isä Joulu
Isä Joulu on kotoisin Britanniasta. Alun perin hän ei tuonut lahjoja vaan vieraili perheissä joulun aikaan. Häntä luonnehdittiin iloiseksi ja hänen sanottiin pukeutuvan vihreisiin. Isä Joulusta on ensimmäinen maininta mahdollisesti 1400-luvun laulelmassa.
Kuuluisin hahmon esiintyminen on Charles Dickensin Joulukertomuksessa vuodelta 1843. Kirjassa hän tuo hilpeänä joulumieltä kansalle ja kuvituksessa hänellä on yllään vihreä takki.
Nykyisin Isä Joulu yhdistetään amerikkalaiseen Santa Clausiin eikä heidän välilleen tehdä enää eroa. Vihreä nuttu on vaihtunut punaiseen ja jouluaattona Isäkin tuo jo lahjoja.
Santa Claus
Santa Claus on mahdollisesti kehittynyt Sinterklaasista. Perinteiden uskotaan siirtyneen hollantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin jo 1700-luvulla.
Vuonna 1821 julkaistiin Yhdysvalloissa runo vanhasta miehestä, joka istuu pororeessä ja jakaa lahjoja lapsille. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistussa runossa puhuttiin jo savupiippuihin laskeutumisesta ja lahjasäkistä. Jälkimmäisessä kuvailtiin myös pukin ulkonäköä. Ensimmäiset nykyaikaiset pukkikuvat saatiin 1860-luvulla, kun sarjakuvapiirtäjä Thomas Nast julkaisi lehdessä piirroksensa.
Amerikkalaisten mukaan Santa Claus asuu Pohjoisnavalla. Hän on pukeutunut punaiseen, ja hänellä on valkoinen parta sekä reki, jota vetävät porot.
Näiden tunnetuimpien pukkien lisäksi löytyy muitakin. Tässä vielä muutamia:
Euroopan kirkon reformaation takia 1500–1600-luvuilla protestantit vaihtoivat lahjantuojaksi Pyhän Nikolauksen tilalle Kristus-lapsen (Christkindl). Lahjojenantamispäivää siirrettiin Jeesuksen syntymäpäivälle. Christkindl on enkelimäinen pieni lapsi, joka kilpailee suosiosta joulupukin kanssa etenkin Euroopan saksankielisissä maissa.
Pakkas-ukon Ded Morozin voi tavata Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Hän kulkee hevosten vetämällä reellä Lumitytön kanssa ja tuo lahjoja uutenavuotena.
Befana on italialainen noita, joka etsii Jeesusta. Hän tuo lahjoja kaikille lapsille tammikuussa siinä toivossa, että joku lapsista olisi Jeesus.
Kreikassa juhlistetaan tammikuussa Basileios Suurta, 300-luvulla elänyttä piispaa, joka tuo lahjoja perheen lapsille.
Mikulás on Sinterklaasin kaltainen lahjojentuoja esimerkiksi Unkarissa. Häntä varten asetetaan ikkunalaudalle kenkä, johon hän voi laittaa lahjat.
Amerikasta jouluperinteet ovat kulkeutuneet taas takaisin Englannin kautta Eurooppaan. Näin on muodostunut nykyinen mielikuvamme joulupukista. Eri maat ovat osin säilyttäneet omia perinteisiä uskomuksiaan ja yhdistäneet niitä kaupalliseen pukkikulttuuriin. Viimeisenä muttei vähäisimpänä – se oikea suomalainen Joulupukki.
Joulupukin suomenkielinen nimi on luultavasti lähtöisin nuuttipukista. Vanhanajan nuuttipukki kiersi taloissa kerjäämässä juotavaa ja pelottelemassa lapsia. Myöhemmin pukki saattoi jakaa lahjoja kilteille lapsille ja risuja tuhmille. Meidän tuntemamme Joulupukki asuu Korvatunturilla ja lähtee aatonaattona reellään jakamaan lahjoja koko maailmaan.
Roosa Joensuu, abiturientti
19. luukku: Joulupukin monet kasvot
Monille suomalaisille sana joulupukki tuo mieleen vanhan valkopartaisen miehen, joka saapuu jouluaattona punaisessa nutussaan tuomaan lahjoja. Mutta meille niin tuttu joulupukki ei olekaan …

17. luukku: 7,3 miljardia joulua
Joulu lähestyy. Joulukuvastoja saapuu postilaatikkoihin, ja kynttilät valaisevat pimeneviä iltoja. Kaupoissa on taas kerran iso valikoima erilaisia joulukalentereita, myös jouluvalot alkavat yleistyä …

16. luukku
KUVAT Ylva-Lii Wahlström, mediatiimi

15. luukku: Kahvilavertailua Helsingin kuppiloissa
Monille kuvataidelukiolaisillekin tutuiksi tulleet Robert’s Coffee -kahvilat ovat saavuttaneet suosiota nuorten keskuudessa. Robert’s on Pohjoismaiden suurin kahvilaketju, ja kuppiloita voikin bongata Suomesta, Ruotsista, Virosta, …

14. luukku: Jouluista tuiketta
KUVAT Tuike Rantanen, mediatiimi

13. luukku: God Luciadagen!
Marko Skyttä, ruotsinopettaja, kuvasi vuoden kiertoa maalla, mikä ilahduttaa meitä näin Lucian päivänä.
Halusimme tuoda monipuolisesti esiin sen, kuinka erilaiset ihmiset suhtautuvat naisten ulkonäköön ja sen vaikutuksiin sekä naisiin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen. Valitsimme erilaisia henkilöitä kertomaan oman mielipiteensä asiasta ja teimme aiheesta lyhytelokuvan dokumenttielokuvakurssilla.
Elisabeth Juusu, Taru Kavonius ja Ilona Lehtonen
12. luukku: Ahdistelun monet kasvot
Halusimme tuoda monipuolisesti esiin sen, kuinka erilaiset ihmiset suhtautuvat naisten ulkonäköön ja sen vaikutuksiin sekä naisiin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen. Valitsimme erilaisia henkilöitä …