3. luukku
https://vimeo.com/193933339 VIDEO Amos Tanttu
https://vimeo.com/193933339 VIDEO Amos Tanttu
Pistä video pyörimään ja anna rytmin viedä! VIDEO Henna Salo, mediatiimi
Su 9.10. Tänään alkoi vihdoin historian erikoiskurssimme huipennus, matka Puolaan. Mukana oli yhteensä 34 opiskelijaa niin Helsingin kuvataidelukiosta kuin Kallion lukiosta sekä …
Pyykkinarut siivilöivät syksyn lämmintä valoa yllemme, kun seisomme Ateneumin aulan kattoon ripustettujen teepaitarivistöjen katveessa. Lukiolaiset ovat uteliaina kerääntyneet yhteen odottamaan, mitä seuraavaksi …
Perjantaina 28. lokakuuta vietimme koululla halloweenia. Käytävät täyttyivät kaikennäköisistä otuksista ja hahmoista. Vampyyrejä ja luurankoja, eläviä ja kuolleita, vilisi joka puolella. Koulua …
Muutaman viikon ajan Mäkipellontiellä ollut Anne Frank – Historiaa nykypäivälle -näyttely tuli monelle torkkelilaiselle tutuksi syyskuussa. HI9-kurssin opiskelijat pitivät muille koululaisille opastuksia …
Torstaina 15.9. auditorion edustalla oli ahdas meininki, kun toisilleen jutustelevat opiskelijat odottelivat teatterin alkamista. Salissa meitä odotti hiljaisella näyttämöllä pönöttävä suuri punainen verho. “Yleisön …
, medi KUVAT Max Kallio ja Jani Jukonen, mediatiimi KUVATEKSTIT Katja Lindell, mediatiimi
Alun pintajännite Yöt vierivät kanssani kohti hetkessä näkyy selkenevä sensaatio viimein olen löytänyt tieni mutta se on sulautumassa johonkin se on pakenemassa …
Kuvataidelukiossa järjestettiin tänä lukuvuonna fiktioelokuvakurssi, joka osallistui ranskalaiseen Cinéma cent ans de jeunesse -hankkeeseen. Kurssi huipentui tällä viikolla kansainväliseen tapaamiseen Pariisissa, johon …
Torkkelissa järjestettiin neljännessä jaksossa tavallisesta poikkeava historian kurssi. Opettaja Tiina Kärkkäinen toi sosiaalisen median kurssiohjelmaan kekseliäällä tavalla. Oppilaat saivat tehtäväkseen keksiä saksalainen …
Neljännessä jaksossa meillä 2. vuoden opiskelijoilla oli uravarjostuspäivä. Ideana on siis se, että hakeudumme seuraamaan päiväksi sellaisen alan ihmistä, jonka ammatin parissa voisimme haluta …
Koivu viilsi runkonsa raidoille, ampiainen uhrasi henkensä itseään suojellakseen. Korppi ihastui kyyhkyyn, mutta molemmat ammuttiin alas. Leijona söi poikasensa, käärme söi itsensä. …
Löysin vihdoin onnen sen, unelman, tosi rakkauden suuri usko tulevaan tämä ei ikinä jouda unholaan Alussa silti suuri onni nyt leivälle vain …
Mikä olen Katto heiluu taivaanrannassa missä olen. Rupikonnan lauseet lentävät ulos ovesta, ilta-aurinko loikkii tuolista tuoliin ja leipäkiveä heitän ammottavalla lammikolla joka …
Espanjalaiset saapuivat keskiviikkoaamuna Helsinki–Vantaan lentokentälle. Kulttuurisokki mahtoi olla valtaisa. Espanjalaiset nuoret päätyivät lämpimästä ja sosiaalisesta Espanjasta kylmään ja kovaan Suomeen. Suomalaisten tapoja tutkailtiin tarkasti. …
Kun oltiin vielä lapsia, meillä oli tapana istua puistossa kesäisin. Juotiin pillimehua saippuakuplasateessa. Silloin maailma oli vielä niin kaunis, oli vain kaikki …
Tuuli hengittää kauniisti kasvoillesi, hiuksesi lentävät lumoavasti hänen hyväilyssään. Tuttu valo kimaltaa ihollasi, poskillasi se loistaa kuin kyynel. Olet minussa runoutta, laulettuja …
Lasken vesille kaarnalaivan lipuu hiljaa, verkkaisesti rauhassa. Kannella Elise ja viiksekäs mies juovat kahvia. Elise aivastaa he nauravat. Hauki hyppää vedestä, se …
Saimme kouluun vieraaksi torstaina 3. maaliskuuta Rita Kostaman kertomaan elämästään ja kokemuksistaan. Hän lähti kotimaastaan Ruandasta pakoon sisällissotaa. Ennen saapumistaan kiintiöpakolaisena Suomeen hän on …
Keskiviikkona 9.3. juhlaluentosarja jatkui olkatoppauksien ja nousukauden aikaisen tossun, Anne Mäntysen, vierailulla. Nykyinen suomen kielen professori avasi kuulijoilleen ovet omaan ”Haarautuvien polkujen …
Lähes 60 kilometrin pituinen koulumatkani päättyy pyöräillessäni kotipihaan. Aurinko on laskenut, mutta omakotitalon valot loistavat kutsuvasti hämärässä. Jätän pyörän siististi telineeseen …
Kävimme tutustumassa Haagan peruskoulun ala-astelaisten näkemyksiin tulevaisuudesta ja haaveammateista. Saapuessamme koulun pihalla oli juuri välitunti meneillään. Pienemmät oppilaat olivat leikin tiimellyksessä kiipeilytelineillä, …
Jo perinteeksi muodostunut lukiodiplominäyttely on esillä Kallion kirjastossa 11.2.–28.2. Näyttely edustaa koulumme kuvataiteen lukiodiplomien parhaimmistoa. Lukiodiplomeita on esillä kirjaston kaikissa kerroksissa. Näyttely …
Perjantaina Torkkelin tutorit järjestivät ystävänpäivän kunniaksi pienen tapahtuman, jossa oli mahdollista tutustua uusiin koulutovereihin. KUVAT Katja Lindell
Muistan vieläkin monen vuoden takaa tilanteen, jossa en uskaltanut tuoda omaa mielipidettäni ilmi. Ystävättäreni tuli kokeen jälkeen ylpeilemään loistavasta koesuoristuksestaan. Hän sanoi: …
Koulumme tekee jo neljättä vuotta kansainvälistä yhteistyötä espanjalaisen Malagan lähellä sijaitsevassa Alhaurín de la Torre -nimisessä kylässä toimivan Huerta Alta -lukion kanssa. …
Torstaina 17. joulukuuta KU2.2-ryhmän tunnille saapui puhumaan irakilaistaiteilija nimeltään Muhaned Durubi, joka tuli vuosi sitten Suomeen pakolaisena Irakista. Hän kertoi opiskelijoille taiteen …
90-vuotiaan Torkkelin juhlaluentosarja jatkui 12. tammikuuta suomentaja Ville Keynäksen vierailulla. Hän suomentaa työkseen erityisesti ranskankielistä kaunokirjallisuutta. Hän on saanut työstään muun muassa kolme Tähtivaeltaja-palkintoa, …
Avoimien ovien päivänä järjestettiin oppituntien ja taidemyyntinäyttelyn lisäksi paljon erilaisia työpajoja. Tässä väläyksiä pajapuuhien ja muiden tapahtumien tiimellyksestä! KUVAT Mediatiimi
Vähän erilaisena lauantaina koulullamme pyöri totuttuun tapaan paljon yhteishakua pohtivia ysiluokkalaisia ja vanhempia sekä koulumme vanhoja opiskelijoita. Avoimiin oviin Mäkipellontielle tiensä löysi …
Miksi tulit avoimiin oviin? Mistä kuulit Torkkelista? Miltä koulumme vaikuttaa? Farida, Pohjois-Haaga Farida pitää kuvataiteesta ja aikoo hakea tänne …
Janita ja Emma
Keskiviikkona 9. joulukuuta saimme koululle vieraaksi elokuvaohjaaja Aleksi Salmenperän. Hän tuli kertomaan meille elokuvasta ammattina ja siitä, miten hän on päässyt ohjaamaan …
21.12. on kansainvälinen lyhytelokuvapäivä! www.lyhytelokuvapaiva.fi
Torkkelin elokuvakursseilla konkreettisimmin elokuvan pituuden tuntee 16 mm -filmikuvauksen kurssilla. Kameraan mahtuu kerrallaan noin 30 metriä filmiä, jolla kuvaa vajaat 3 minuuttia. Ottoja ei voi heti tarkistaa, silmään täytyy luottaa, ja valotuksen kanssa pitää olla tarkka. Kuin ihmeen kaupalla jousella viritetty kamera piirtää tarkkaa kuvaa ja hopeasuoloille valottuneet hetket heräävät eloon, kun filmi kehitetään käsin koulun omassa pimiössä. Virheitä tapahtuu prosessin eri vaiheissa, mutta niistä syntyy uutta sisältöä. Opiskelijat kuvasivat syksyn alussa kolme keskenään hyvin erilaista elokuvaa inspiroituneina mykkäelokuvasta ja kokeellisesta avangardesta. Tässä filmin välkettä lyhyeen päivään ja pimeään pitkään yöhön.
Katja Särkkä, elokuvaopettaja
21.12. on kansainvälinen lyhytelokuvapäivä! www.lyhytelokuvapaiva.fi Torkkelin elokuvakursseilla konkreettisimmin elokuvan pituuden tuntee 16 mm -filmikuvauksen kurssilla. Kameraan mahtuu kerrallaan noin 30 metriä filmiä, jolla …
Monille suomalaisille sana joulupukki tuo mieleen vanhan valkopartaisen miehen, joka saapuu jouluaattona punaisessa nutussaan tuomaan lahjoja. Mutta meille niin tuttu joulupukki ei olekaan ainoa laatuaan – pukkeja on muitakin! Eri maissa joulupukeista käytetään eri nimityksiä, eivätkä nämä niin kutsut pukit edes jaa lahjoja samana päivänä. Keitä ovat nämä pukit ja ken on heistä se oikea?
Sinterklaas tai Saint Nicholas eli Pyhä Nikolaus
Etenkin Hollannissa mutta myös muissa saksankielisissä Euroopan maissa juhlitaan Pyhän Nikolauksen päivää 5.12.
Hollantiin Sinterklaas saapuu aina höyrylaivalla, minkä jälkeen hän kapuaa katoilla ja jakaa lahjoja apulaisensa Zwarte Pietin kanssa. Lahjat tuodaan savupiipuista lasten kenkiin tai sukkiin.
Sinterklaasin uskotaan olevan alkuaa historiallinen Pyhä Nikolaus. Piispana toiminut Nikolaus eli 300-luvulla Kreikassa, mikä tekee hänestä vähintäänkin yhden vanhimmista joulupukeista. Nikolauksesta kerrotaan monia legendoja ja hänet tunnetaan hyväntekijänä.
Father Christmas eli Isä Joulu
Isä Joulu on kotoisin Britanniasta. Alun perin hän ei tuonut lahjoja vaan vieraili perheissä joulun aikaan. Häntä luonnehdittiin iloiseksi ja hänen sanottiin pukeutuvan vihreisiin. Isä Joulusta on ensimmäinen maininta mahdollisesti 1400-luvun laulelmassa.
Kuuluisin hahmon esiintyminen on Charles Dickensin Joulukertomuksessa vuodelta 1843. Kirjassa hän tuo hilpeänä joulumieltä kansalle ja kuvituksessa hänellä on yllään vihreä takki.
Nykyisin Isä Joulu yhdistetään amerikkalaiseen Santa Clausiin eikä heidän välilleen tehdä enää eroa. Vihreä nuttu on vaihtunut punaiseen ja jouluaattona Isäkin tuo jo lahjoja.
Santa Claus
Santa Claus on mahdollisesti kehittynyt Sinterklaasista. Perinteiden uskotaan siirtyneen hollantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin jo 1700-luvulla.
Vuonna 1821 julkaistiin Yhdysvalloissa runo vanhasta miehestä, joka istuu pororeessä ja jakaa lahjoja lapsille. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistussa runossa puhuttiin jo savupiippuihin laskeutumisesta ja lahjasäkistä. Jälkimmäisessä kuvailtiin myös pukin ulkonäköä. Ensimmäiset nykyaikaiset pukkikuvat saatiin 1860-luvulla, kun sarjakuvapiirtäjä Thomas Nast julkaisi lehdessä piirroksensa.
Amerikkalaisten mukaan Santa Claus asuu Pohjoisnavalla. Hän on pukeutunut punaiseen, ja hänellä on valkoinen parta sekä reki, jota vetävät porot.
Näiden tunnetuimpien pukkien lisäksi löytyy muitakin. Tässä vielä muutamia:
Euroopan kirkon reformaation takia 1500–1600-luvuilla protestantit vaihtoivat lahjantuojaksi Pyhän Nikolauksen tilalle Kristus-lapsen (Christkindl). Lahjojenantamispäivää siirrettiin Jeesuksen syntymäpäivälle. Christkindl on enkelimäinen pieni lapsi, joka kilpailee suosiosta joulupukin kanssa etenkin Euroopan saksankielisissä maissa.
Pakkas-ukon Ded Morozin voi tavata Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Hän kulkee hevosten vetämällä reellä Lumitytön kanssa ja tuo lahjoja uutenavuotena.
Befana on italialainen noita, joka etsii Jeesusta. Hän tuo lahjoja kaikille lapsille tammikuussa siinä toivossa, että joku lapsista olisi Jeesus.
Kreikassa juhlistetaan tammikuussa Basileios Suurta, 300-luvulla elänyttä piispaa, joka tuo lahjoja perheen lapsille.
Mikulás on Sinterklaasin kaltainen lahjojentuoja esimerkiksi Unkarissa. Häntä varten asetetaan ikkunalaudalle kenkä, johon hän voi laittaa lahjat.
Amerikasta jouluperinteet ovat kulkeutuneet taas takaisin Englannin kautta Eurooppaan. Näin on muodostunut nykyinen mielikuvamme joulupukista. Eri maat ovat osin säilyttäneet omia perinteisiä uskomuksiaan ja yhdistäneet niitä kaupalliseen pukkikulttuuriin. Viimeisenä muttei vähäisimpänä – se oikea suomalainen Joulupukki.
Joulupukin suomenkielinen nimi on luultavasti lähtöisin nuuttipukista. Vanhanajan nuuttipukki kiersi taloissa kerjäämässä juotavaa ja pelottelemassa lapsia. Myöhemmin pukki saattoi jakaa lahjoja kilteille lapsille ja risuja tuhmille. Meidän tuntemamme Joulupukki asuu Korvatunturilla ja lähtee aatonaattona reellään jakamaan lahjoja koko maailmaan.
Roosa Joensuu, abiturientti
Monille suomalaisille sana joulupukki tuo mieleen vanhan valkopartaisen miehen, joka saapuu jouluaattona punaisessa nutussaan tuomaan lahjoja. Mutta meille niin tuttu joulupukki ei olekaan …
KUVAT Ylva-Lii Wahlström, mediatiimi
KUVAT Tuike Rantanen, mediatiimi
Halusimme tuoda monipuolisesti esiin sen, kuinka erilaiset ihmiset suhtautuvat naisten ulkonäköön ja sen vaikutuksiin sekä naisiin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen. Valitsimme erilaisia henkilöitä kertomaan oman mielipiteensä asiasta ja teimme aiheesta lyhytelokuvan dokumenttielokuvakurssilla.
Elisabeth Juusu, Taru Kavonius ja Ilona Lehtonen
Halusimme tuoda monipuolisesti esiin sen, kuinka erilaiset ihmiset suhtautuvat naisten ulkonäköön ja sen vaikutuksiin sekä naisiin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen. Valitsimme erilaisia henkilöitä …
Piparitikkariohje Tarvikkeet: Myllyn Paras -piparitaikina Strösseleitä tai nonparelleja Sokerikuorrute Grillitikkuja 1. Levitä taikina huoneenlämpöön noin puoli tuntia etukäteen. 2. Levitä alustalle hieman …
Tämän elokuvan tekeminen merkitsi minulle paljon, koska olen puoliksi vietnamilainen. Olen aina halunnut tehdä aiheesta dokumentin ja nyt sain tehdä sen dokumenttielokuvakurssilla.
Tommy Parikka, 1. vuoden opiskelija
Tämän elokuvan tekeminen merkitsi minulle paljon, koska olen puoliksi vietnamilainen. Olen aina halunnut tehdä aiheesta dokumentin ja nyt sain tehdä sen dokumenttielokuvakurssilla. …
Halusin jättää animaation symboliikan monitulkintaiseksi. On toissijaista, että jollekin se kertoo alkoholismista ja toiselle kuukautisista. Tavoittelin siihen unenomaista tunnelmaa.
Valmistuminen ylioppilaaksi ei tunnu niinkään unelta vaan ennemminkin valveilla koetun ajatuksenvirran päättymiseltä. Kun on lukion ajan elänyt tiedostamatta tämän hetken todella tulevan, säpsähtää ja ymmärtää, että vaikka valmistuu, ei silti ole täysin valmis. Ja tulevalta odotan paljon kaikkea valoisaa, kaunista ja kehittymistä!
Mirjami Nyman
Halusin jättää animaation symboliikan monitulkintaiseksi. On toissijaista, että jollekin se kertoo alkoholismista ja toiselle kuukautisista. Tavoittelin siihen unenomaista tunnelmaa. Valmistuminen ylioppilaaksi ei …
Suomessa joulu on perhejuhla, jota suunnitellaan viikkoja ja jonka vuoksi tarvotaan läpi pahimpien ruuhkien ja jonojen sekä poltetaan sormet pipareita leipoessa. Tähän on …
Soutuharrastus lähti liikkeelle hetken mielijohteesta osallistua kaveriporukan kanssa Sulkavan suursoutuihin 60 km matkalle 2007. Sittemmin liityin Keravan Urheilijoihin ja naisten joukkueeseen. Siitä se sitten lähti. …
Tiistaina 10.11. auditorion penkkikaaret täyttyivät, kun Jyri Engeström, isä, kahviloitsija ja Vuoden 2015 Tossu, saapui pitämään vaikuttavan luentonsa ja ottamaan vastaan hienon …