12. luukku: ”Kiitos kaikesta, Torkkeli!”

Helsingin kuvataidelukio, HKTL, Torkkeli, paikka, jota olen viimeiset kaksi ja puoli vuotta kutsunut ”minun” kouluksi. Täällä olen nauranut, itkenyt, oppinut, työskennellyt ja juhlinut. Näihin seiniin olen piirtänyt (sallituissa paikoissa, tietysti) ja näistä ikkunoista olen nähnyt kaikki vuodenajat. Täällä kirjoitin ensimmäisen Abitti-kokeeni ja ensimmäisen ylioppilaskokeeni. Täällä tapasin kaverini. 

On mahdotonta kuvailla, miten paljon Torkkelin rakennus ja yhteisö on vaikuttanut minuun. Asioita, joita opin sekä maailmasta että itsestäni, en olisi koskaan saavuttanut ilman sitä kaikkea, mitä Torkkeli on minulle antanut. Olen sanattoman onnellinen siitä, että olen Torkkelin oppilas. 

Kohta on kuitenkin aika lähteä. Aika lähettää hakemukset korkeakouluihin ja töihin. Lakki on jo tilattu ja mietitty valmistumiseen sopivaa pukua. Jäljelle jäävät fyysisinä vain todistus, abihuppari ja pari ”Torkkeli 100” -merkkiä, mutta muistot ja kokemukset säilyvät sydämessäni ikuisesti. 

Kiitos kaikesta, Torkkeli.

Alis Jurgens